Tankkeriturva-hankkeen tausta


Hankkeen herätteenä toimi 100 000 tonnin raakaöljylastissa ajanut kreikkalainen tankkeri Propontis, joka sai pohjakosketuksen Suursaaren länsipuolella helmikuussa 2007. Aluksen päällikkö oli hyväksynyt sen reitin kulkemaan läpi matalikon, jolla pohjakosketus tapahtui. Vaikka tankkerin ulompi runko aukesi pitkältä matkalta, kaksoisrungon ansiosta öljyä ei tuolloin päässyt mereen.

Propontiksen tapauksessa selvittiin onneksi säikähdyksellä. Suomenlahteen pääsee kuitenkin pieniä määriä öljyä - tahattomasti ja tahallisesti - kymmeniä kertoja vuodessa.

Vuosien 1997 - 2006 onnettomuustilastojen perusteella valtaosa Suomenlahdella tapahtuneista tankkerionnettomuuksista on ollut karilleajoja. Karilleajot ovat johtuneet pääosin inhimillisistä virheistä, joiden taustalla 40 %:ssa on ollut miehistön epävarmuus aluksen sijainnista. Lisäksi jää, erityisesti kokemattomien miehistöjen osalta, nostaa onnettomuusriskiä. Tämän vuoksi hankkeessa on päätetty keskittyä navigointikäytäntöjen parantamiseen.

Alukset toimivat meriliikenteessä kapteenin johdolla itsenäisesti. Alukset ovat velvollisia tekemään reittisuunnitelman, mutta se jää kuitenkin ainoastaan komentosillan tietoon.

Merkittävimmät meriliikenteen ohjauspalvelut, joilla merenkulun turvallisuutta ja ympäristönsuojelua pyritään lisäämään, ovat VTS ja GOFREP. VTS (Vessel Traffic Service) seuraa liikennettä rannikon väylillä ja toimittaa laivoille tiedonantoja, järjestelee alusliikennettä ja antaa tarvittaessa navigointiapua. GOFREP (Gulf of Finland Reporting) on Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä, joka kattaa Suomenlahden kansainvälisen merialueen. Valvonta ja alusten neuvonta toteutetaan yhteistyössä Suomen, Viron ja Venäjän liikennekeskuksista. Suomenlahden VTS:t toimivat Suomenlahden meriliikennekeskuksessa Helsingissä, jossa alusliikenneohjaajat ylläpitävät reaaliaikaista liikennekuvaa saamansa informaation perusteella. Samassa paikassa tapahtuu myös Suomen GOFREP-alueen valvonta.

Sekä VTS että GOFREP hyödyntävät muiden viranomaisten ohella alusten automaattista tunnistusjärjestelmää AIS:ia (Automatic Identification System), joka on IMO:n määräyksellä pakollinen kaikille yli 300 tonnin bruttovetoisille aluksille. AIS-järjestelmän kautta voidaan VHF-taajuuksilla saada reaaliaikaista tietoa laivoista, esimerkiksi sijainnista, kulkusuunnasta, lastista ja määräsatamasta. Aluksissa oleva AIS-laite lähettää automaattisesti ja yhtäjaksoisesti tietoa aluksesta sekä vastaanottaa muiden alusten lähettämiä tietoja. Viranomaiset saavat tiedot mantereelle sijoitetuilta tukiasemilta, joiden kautta voidaan myös lähettää lyhyitä turvallisuustiedotteita laivoille.

Nykyisin alusliikenneohjaajilla ei ole alusten tarkkoja reittisuunnitelmia. Näin ollen heidän ei ole mahdollista tarkastaa suunnitelmaa ennakkoon eikä valvoa sen toteutumista. Ennakkoon lähetettyjen reittisuunnitelmien avulla on mahdollista muodostaa parempi kokonaiskuva liikenteestä sekä puuttua ajoissa mahdollisiin vaaratilanteisiin.